KORONATILANNE PAIMIOSSA JA SAUVOSSA
TARTUNNANJÄLJITYSTÄ JA TESTAUSTA PRIORISOITU
KAIKKIA LIEVÄOIREISIA EI PYSTYTÄ TESTAAMAAN TERVEYDENHUOLLOSSA

Koronatartunnat ovat lisääntyneet voimakkaasti omikronmuunnoksen levitessä Suomessa. Tämä on johtanut tartunnanjäljityksen ja testauksen ruuhkautumiseen useissa kunnissa, myös Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän alueella.

Suurinta osaa altistuneista ei ehditä tavoittaa ajoissa, eikä jäljityksestä ja aktiivisesta testaamisesta ole samanlaista hyötyä viruksen leviämisen ehkäisemiseksi, kuin vielä viime vuoden puolella. Viikolla kaksi vain noin kolmasosa tartunnoista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella on pystytty enää jäljittämään, kun osuus vielä joulukuun 2021 puolella oli yli kaksi kolmasosaa.

Käytössä olevat koronarokotteet suojaavat hyvin vakavalta koronavirustaudilta, ja valtaosalle tartunnan saaneista omikron aiheuttaa lievän taudin. Rokotuskattavuus ja myös kolmannen rokoteannoksen saaneiden osuus on ollut hyvässä kasvussa alueella.

Jäljitystyön ruuhkautumisen vuoksi kuntayhtymän alueella on jouduttu priorisoimaan jäljitystyötä suuren riskin tartuntatilanteisiin.

Tällä viikolla olemme joutuneet priorisoimaan myös testien ottoa lieväoireisten koronavirusepäilyssä.

Jos olet lieväoireinen ja perusterve, olet saanut vähintään yhden koronarokotteen, etkä tarvitse mahdollista eristyspäätöstä tartuntatautipäivärahaa varten, niin koronavirustestiä ei pystytä kuntayhtymän alueella ottamaan. Testauskapasiteetin rajallisuuden vuoksi joudumme priorisoimaan testin ottoa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiin (myös ympärivuorokautisissa hoivalaitoksissa työskentelevät muut henkilöt), vakavan koronataudin riskiryhmäläisiin, raskaana oleviin sekä täysin rokottamattomiin aikuisiin. Lapsilla koronavirustauti on pääosin lieväoireinen ilman rokotussuojaakin.

Mitä teen, jos saan oireita enkä pääse testiin?

Muita kuin edellä mainittuja ryhmiä kehotetaan seuraamaan vointia kotona ja välttelemään oireisena kontakteja viiden vuorokauden ajan oireiden alusta tai — mikäli oireet kestävät yli 3 vrk — kunnes oireet ovat selvästi lievittyneet kahden vuorokauden ajan (=kuume on poissa ja muut oireet selvästi lievittymässä). Tarvittaessa pyydetään sairauspäivärahatodistus joko omasta  työterveyshuollosta tai terveyskeskuksesta.

Mitä teen, jos antigeenikotitesti on positiitivinen?

Jos kotitesti on positiivinen, on se hyvin todennäköisesti merkki koronavirustartunnasta. Kaikkia positiivisia kotitestejä ei enää pystytä varmistamaan terveydenhuollossa otettavalla PCR-testillä, ellet kuulu edellä mainittuihin ryhmiin tai tarvitse eristyspäätöstä tartuntatautipäivärahaa varten.

Kotitestin ollessa positiivinen kehotetaan jäämään omaehtoiseen karanteeniin viiden vuorokauden ajaksi tai kunnes oireet ovat kahden vuorokauden ajan selvästi lievittyneet. Suosittelemme  myös ilmoittamaan sairastumisestasi lähipiirille (lähikontaktit 2 vrk edeltävästi ennen oireiden alkua), että he voivat seurata oireita ja osaavat oireiden ilmaantuessa epäillä koronavirustautia.

Tarvittaessa pyydetään sairauspäivärahatodistus joko omasta työterveyshuollosta tai terveyskeskuksesta.

Negatiivinen antigeenikotitesti ei sulje koronavirusinfektiota pois täydellä varmuudella, joten kontakteja on syytä välttää oireisena, vaikka kotitesti olisikin negatiivinen.

Saanko koronapassin tai todistuksen sairastetusta taudista, jos en pääse viralliseen testiin?

Pelkän kotitestin avulla diagnosoitu koronavirustauti ei tällä hetkellä oikeuta viralliseen todistukseen sairastetusta taudista (ns. koronapassi).

Testauksen priorisoiminen on kuitenkin valtakunnallinen ilmiö ja kuntayhtymän ohjeistus THL:n suositusten mukainen. Ongelma siitä, ettei saa todistusta sairastetusta taudista tulee koskettamaan vähintään tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia suomalaisia. Koronapassi nykymuodossaan tulee väistämättä menettämään sen merkityksen mikä sillä vielä ennen vuodenvaihdetta oli.

Mitä teen toisen rokotusannoksen kanssa, jos olen sairastanut kotitestipositiivisen koronataudin?

Mikäli olet kerran rokotettu ja perusterve ja olet sairastanut kotitestipositiivisen infektion, vastaa se käytännössä kahta rokotuskertaa immuniteetin kannalta. Tällöin immuniteetin kannalta toiselle rokotusannokselle ei ole kiirettä, ja ellei erityistä syytä varmistetulle täydelle rokotussuojalle ole (esim. tulossa oleva ulkomaanmatka tms), suosittelemme rauhassa odottamaan THL:n suositusta kotitestipositiivisen taudin sairastaneiden rokotuksesta.

Testataanko lapset ja koululaiset? Määrätäänkö sairastuneen lähipiiri, koululuokka tai varhaiskasvatusryhmä karanteeniin?

Myöskään lieväoireisia lapsia ei testata, ellei huoltaja erityisesti tarvitse mahdollista eristyspäätöstä tartuntautipäivärajaa varten. Koronavirustauti on perusterveillä lapsilla pääosin lieväoireinen ilman rokotussuojaakin, joten myöskään perusterveitä rokottamattomia lapsia ei ole välttämätöntä testata. Tarvittaessa huoltajalle voidaan kirjoittaa terveydenhuollon arvion mukaan todistus lapsen sairaudesta työnantajaa varten.

Kotitestillä positiiviseksi todettujen perheenjäseniä ei määrätä karanteeniin, ellei erityistä tarvetta tartuntatautipäivärahalle ole. Lähipiiriä ohjataan omaehtoiseen karanteeniin, eli välttämään uusia kontakteja viiden vuorokauden ajan sairastuneen perheenjäsenen oireiden alusta lähtien. Mikäli useampi perheenjäsen sairastuu peräkkäin, lasketaan aika viimeisen sairastuneen perheenjäsenen oireiden alusta.

Terveydenhuollossa PCR-testillä positiiviseksi todettujen lähipiiriä ei määrätä karanteeniin, ellei tartuntatautipäivärahalle ole erityistä tarvetta.

Koululuokkia tai ryhmiä ei enää määrätä karanteeniin, vaikka samassa ryhmässä olisi useampi koronavirustautiin sairastunut. Mahdollisesti altistuneita kehoitetaan seuraamaan oireita, ja jäämään tarvittaessa omaehtoiseen vähintään viiden vuorokauden karanteeniin tai kysymään lisäohjeita terveyskeskuksesta.

Miksi jäljitystyötä ja aktiivista testaamista vähennetään juuri nyt, kun tartuntoja on enemmän kuin koskaan? Eikö pitäisi tehdä juuri päinvastoin?

Nykyisella omikronin leviämistahdilla tartunnanjäljitys ja testaaminen ovat ruuhkautuneet päivä päivältä. Viive näissä toimissa on jo niin mittava, ettei enää ole mahdollista testata kaikkia oireisia päivän tai välttämättä edes kahden viiveellä. Lisäksi viiveet sairastuneiden ja altistuneiden kontaktoinnissa ovat priorisoinnin jälkeenkin viivästyneet niin, ettei tähän asti käytössä ollut laajaan testaamiseen perustuvaa kansallista testaus- ja jäljitysstrategiaa pystytä enää kaikilta osin noudattamaan. Terveydenhuollon voimavaroja on priorisoitava koronataudin riskiryhmiin sekä muuhun kiireelliseen toimintaan.

Pandemian huipun tasaamiseksi korostuukin nyt kuntalaisten oma aktiivisuus oireiden tunnistamisessa ja kontaktien välttämisessä oireisena. Jokaista suositellaan myös noudattamaan voimassa olevia suosituksia etäisyyden pitämisestä, kasvomaskin käytöstä sekä hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta.

Onko rokotuksista enää hyötyä?

Vaikka omikronmuunnos onkin tarttunut kahden, jopa kolmen rokoteannoksen läpi, tarjoavat koronarokotteet hyvän suojan vakavalta koronavirustaudilta. Rokotteet myös vähentävät oireiden määrää, viruseritystä ja näin myös tartuttavuutta.

Miksi ohjeet ja määräykset muuttuvat koko ajan?

Suositukset ovat muuttuneet alkaneen vuoden aikana huomattavasti suunnasta toiseen. Esimerkiksi vielä hiljattain positiiviset antigeenikotitestit ohjeistettiin varmistamaan aina terveydenhuollossa tehtävällä PCR-testillä ja nyt ohjeistus on päinvastainen. Lisäksi sekaannusta lisää se, että esimerkiksi testauksessa ja tartunnanjäljityksessä saattaa olla myös kuntakohtaisia eroja paikallisen pandemiatilanteen mukaan.

Suosittelemme seuraamaan THL:n tiedottamista (THL.fi), Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedottamista (VSSHP.fi) sekä paikallisten ohjeiden osalta tiedotuksia Paimion-Sauvon terveyskeskuksen nettisivuilla ja Facebookissa.

Vastauksia kysymyksiin löytyy myös Aluehallintoviraston ylläpitämästä sivusta Usein kysyttyjä kysymyksiä koronaviruksesta: https://avi.fi/usein-kysyttya-koronaviruksesta

Juho Järvelin
Paimion-Sauvon terveyskeskus
Avohoidon vastuulääkäri, vs johtava lääkäri
Tartuntataudeista vastaava lääkäri